Stefan Uroš II Milutin

Stefan Uroš II Milutin. Fresko Bogorodica Ljeviškan luostarissa.

Stefan Uroš II Milutin (serb. Стефан Урош II Милутин, noin 1253 – 29. lokakuuta 1321) oli keskiaikainen Serbian kuningas, joka kutsumanimeksi on vakiintunut Pyhä kuningas Uroš. Hän oli kuninkaana vuodesta 1282 kuolemaansa saakka. Hän kuului Nemanjić-hallitsijasukuun.

Stefan Uroš II Milutin oli kuningas Stefan Uroš I:n ja ranskalaisen kuningatar Helena Anžujskan (Anjou) poika. Hän sai kruunun veljeltään Stefan Dragutinilta, joka halusi luopua kruunusta kuusi vuotta hallittuaan.

Serbialaiset perustivat ruhtinaskunnista koostuneen yhtenäisen valtion vuonna 1169 ja Serbian kuningaskunnan vuonna 1217. Serbiasta tuli pian melko kehittynyt ja vauras valtio. Se laajentui sodankäynnin ja diplomatian keinoin erityisesti etelään ja itään, suurimmalta osalta vaikeuksissa olevan Bysantin valtakunnan kustannuksella ja osin myös ​​koillisessa Bulgarialta. Suuri osa rajamuutoksista saatiin päätökseen serbo-bysanttilaisella rauhansopimuksella vuonna 1299. Siinä Serbialle siirtyi Pohjois-Makedonia. Sopimuksen sinetöi kuninkaallinen avioliitto kuninkaan ja Bysantin keisari Andronikosin alaikäisen tyttären Simonidan (Simonis) välillä.

Kuningas Uroš avioitui elämänsä aikana myös Bulgarian tsaarin tyttären Annan ja Unkarin kuningas Tapani V:n tyttären Elizabethin kanssa. Annan kanssa hän sai pojan, josta tuli kuningas Stefan Uroš III Dečanski ja tyttären Anna Nedan, joka avioitui Bulgarian hallitsijan Mikael Asen III:n kanssa. Elizabethin kanssa hän sai pojan, joka sai nimen Stefan Konstantin.

Laajeneminen ei olisi ollut mahdollista ilman tervettä taloudellista perustaa. Milutinin pitkän hallituskauden vakaus oli jatkoa hänen isänsä Stefan Uros I:n hedelmällisen talouspolitiikalle.

Hänen seuraajansa Serbian kuninkaana oli Stefan Uroš III Dečanski.